Ganges-Brahmaputran delta kΣsittΣΣ 2/3 maan alueesta, joka on enimmΣlti vesien virtaama-alaa. Sen vuoksi maata halkovat monet virrat. Kaakossa ja pohjoisessa on 1000 metriin kohoavia paikkoja (Chittagongin ylΣmaa). Noin 60 % maasta on maanviljelyksessΣ, noin 10 % on metsΣΣ ja 20 % suo- tai viidakkoaluetta, joita ei hy÷dynnetΣ ja 6 % on jokia ja jΣrviΣ. TΣrkeimmΣt joet ovat Padva, Jamuna, Brahmaputra, Meghna, Surma, Karnaphuly. Jokitasangot ovat hyvin hedelmΣllisiΣ ja niitΣ hy÷dynnetΣΣn ΣΣrimmΣisen intensiivisessΣ maanviljelyssΣ, mutta joka joutuu usein alttiiksi katastrofaalisille tulville.
Maa, joka on kauan ollut tunnettu nimellΣ ItΣ-Bengali ja sittemmin ItΣ-Pakistan, jakaa suurelta osin historiansa suuren naapurinsa Intian kanssa. 12. vuosisadalla ilmaantui muslimilaisia valloittajia ja siitΣ asti maa on lukeutunut islamilaiseen maailmaan. 1800-luvulla englantilaiset ottavat maan johtoonsa. Vuonna 1947 maa saavuttaa itsenΣisyyden ItΣisen Pakistanin provinssina. Se synnytti nopeasti taisteluita dominoivan LΣnsi-Pakistanin ja vΣkirikkaan ja taloudellisesti voimakkaamman ItΣ-Pakistanin vΣlillΣ, edes kielestΣ ei voitu olla yhtΣ mieltΣ. Hyvin verisen sisΣllissodan vaatiman 1/2 miljoonan siviiliuhrin ja yli 9 miljoonan pakolaisen muutettua naapurimaahan Intiaan, julistettiin maa itsenΣiseksi. Seurauksena ensimmΣisestΣ perustuslaista on maa demokraattinen, mutta maa ei ole kyennyt elΣmΣΣn perustuslain edellyttΣmΣllΣ tasolla. Suuri hΣtΣ, luonnonkatastrofit ja pakolaisongelmat ovat kiusanneet maata ja johtaneet moniin levottomuuksiin ja useihin kapinayrityksiin sekΣ sotilaspuolen kumousyrityksiin. Nykyisin maassa on sotilasjohto ja se on julistettu islamilaiseksi tasavallaksi, joka on erΣs maailman k÷yhimmistΣ ja tiheimmin asutetuista maista. Talous on paljolti varsinkin islamilaisesta maailmasta saatavien lainojen ja lahjoitusten varassa.
